Käyttöjännite Uc
Riippuen järjestelmän maadoituksesta SPD:n jatkuvan maksimikäyttöjännitteen Uc tulee olla yhtä suuri kuvan 1 taulukon arvoihin tai suurempiin.
Kuva 1 – SPD:n Uc:n vähimmäisarvo riippuen järjestelmän maadoitusjärjestelystä (perustuu standardin IEC 60364-5-53 taulukkoon 534.2)
|
SPD:t kytketty välillä (soveltuvin osin) |
Jakelun järjestelmäkokoonpano verkkoon |
||
|
TN järjestelmä |
TT järjestelmä |
SE-järjestelmä |
|
|
Linjajohdin ja nollajohdin |
1,1 U /√3 |
1,1 U /√3 |
1,1 U /√3 |
|
Linjajohdin ja PE-johdin |
1,1 U /√3 |
1,1 U /√3 |
1,1 U |
|
Linjajohdin ja PEN-johdin |
1,1 U /√3 |
Ei käytössä |
Ei käytössä |
|
Nollajohdin ja PE-johdin |
U /√3 |
U /√3 |
1,1 U /√3 |
Huomio: Ei käytössä: ei sovellettavissa
U: pienjännitteen linja-linjajännite järjestelmä
Eniten Uc:n yhteiset arvot valitaan järjestelmän maadoitusjärjestelyn mukaan.
TT, TN: 260, 320, 340, 350 V
SE: 440, 460 V
Jännitesuojaustaso ylös (in)
IEC 60364-4-44 -standardi auttaa SPD:n suojaustaso Up valinnalla kuormien mukaan suojellakseen. Kuvan 2 taulukko osoittaa impulssinkestävyyden kunkin tyyppisen laitteiston kyky.
Kuva 2 – Laitteen vaadittu nimellisimpulssijännite Uw (IEC 60364-4-44:n taulukko 443.2)
|
Asennuksen nimellisjännite (V) |
Jännitelinja nollalle johdettu nimellisjännitteet ac. tai d.c. aina (V) asti |
Vaadittu nimellisimpulssinkestojännite laitteet (kV) |
|||
|
Ylijänniteluokka IV (laitteet, joissa erittäin korkea nimellinen impulssijännite) |
Ylijänniteluokka III (laitteet, joissa korkea nimellinen impulssijännite) |
Ylijänniteluokka II (laitteet, joissa normaali nimellinen impulssijännite) |
Ylijänniteluokka I (laitteet, joissa alennettu nimellisimpulssijännite) |
||
|
|
|
Esimerkiksi energiamittari, kaukosäädin järjestelmät |
Esimerkiksi jakelukeskukset, kytkimet pistorasiat |
Esimerkiksi kotimainen jakelu kodinkoneet, työkalut |
Esimerkiksi herkät elektroniset laitteet |
|
120/208 |
150 |
4 |
2.5 |
1.5 |
0.8 |
|
230/400 |
300 |
6 |
4 |
2.5 |
1.5 |
|
277/480 |
|||||
|
400/690 |
600 |
8 |
6 |
4 |
2.5 |
|
1000 |
1000 |
12 |
8 |
6 |
4 |
|
1500 d.c. |
1500 d.c. |
|
|
8 |
6 |
SPD:llä on jännitesuojaustaso Ylös, joka on luontainen, eli määritelty ja testattu siitä riippumatta asennus. Käytännössä SPD:n Up-suorituskyvyn valinnassa turvallisuutta marginaali on otettava huomioon asennukseen ominaiset ylijännitteet (katso kuva 3).
Kuva 3- Asennettu ylös
The "asennettu" jännitesuojaustaso ylöspäin yleisesti hyväksytty suojaamaan herkkä laite 230/400 V sähköasennuksissa on 2,5 kV (ylijänniteluokka II, katso kuva 4).
Napojen lukumäärä
Riippuen järjestelmän maadoituksesta järjestelyssä, on tarpeen säätää SPD-arkkitehtuurista, joka varmistaa suojaus yhteismoodissa (CM) ja differentiaalitilassa (DM).
Kuva 4 – Suojauksen tarve järjestelmän maadoitusjärjestelyn mukaan
|
|
TT |
TN-C |
TN-S |
SE |
|
Vaiheesta neutraaliin (DM) |
Suositeltava |
- |
Suositeltava |
Ei hyödyllinen |
|
Vaiheesta-maahan (PE tai PEN) (CM) |
Joo |
Joo |
Joo |
Joo |
|
Neutraali maan suhteen (PE) (CM) |
Joo |
- |
Joo |
Joo |
Huomautus:
1.Yhteistilan ylijännite
Suojauksen perusmuoto on asenna SPD yhteistilassa vaiheiden ja PE- (tai PEN-) johtimen väliin, käytetystä järjestelmän maadoitusjärjestelystä riippumatta.
2.Differentiaalitilan ylijännite
TT- ja TN-S-järjestelmissä nollan maadoitus johtaa epäsymmetriaan maadoitusimpedanssien vuoksi johtaa differentiaalimuotoisten jännitteiden ilmaantumiseen, vaikka salamaniskun aiheuttama ylijännite on yhteismuotoinen.
2P, 3P ja 4P SPD
(katso kuva. 5)
1. Nämä on sovitettu IT-, TN-C-, TN-C-S-järjestelmiin.
2. Ne tarjoavat suojan vain yhteistilan ylijännitteitä vastaan.
Kuva 5- 1P, 2P, 3P, 4P SPD
1P + N, 3P + N SPD
(katso kuva. 6)
1. Nämä on sovitettu TT- ja TN-S-järjestelmiin.
2. Ne tarjoavat suojan yhteismoodi- ja differentiaalimuotoisia ylijännitteitä vastaan
Kuva 6 –
1P + N, 3P + N SPD
